Mukillinen Sleep Easy -teetä, kaiuttimista Pariisin Kevät ja näppäimistön nakutuksia näistä kirjaimista.

Eilen koneen jumittumiseen asti haaveita omasta rokkipojasta...Saanut nyt itselle vastattua tuohon kysymykseen, miltä ulkoisesti näyttäisi juuri minun unelmamies, mikä on se jjuttu oka kääntää tämän tytön pään. Ehkä tähän liittyen parisuhteeni eivät ole toimineet. Kaipaan ja etsin ihmisestä tietynlaista asennetta - ulkoisesti ja etenkin sisäisesti. Ehkä vielä jonain päivänä paljasta teidänkin tietämiä ihmisiä, jotka sopivat näihin täydellisiksi esimerkeiksi...

Hei, ole ollut ahkera näinä päivinä! Energiaaenergiaa saanut ravitsevasta ja monipuolisesta ruuasta, jolloin jaksanut tehdä asioita, jotka ovat pitkään roikkuneet. Lisäksi ihan perushyötyliikunnasta saanut raitista ilmaa ja ajatukset liikkeelle kera liikunnan!

Tänään pääsin myös kosketusetäisyydelle yhdestä haaveestani...Aikuisuuden kynnyksellä puhjennut, n. 3 ja ½ vuotta kestänyt syömishäiriö on saamassa yhtä syytä: Mikäli kaksi-kolme palaa loksahtaa vielä paikalleen tulee tästä nuoresta naisesta vertaistuki syömishäiriötä sairastavalle! Olen kohdannut kysymyksiä niin itseltäni kuin muilta, olenko valmis tähän. 'Työ' voi olla henkisesti hyvinkin raskasta ja on muistettava että se hyvinkin herkästi palauttaa mieleen kipeitäkin muistoja omasta menneisyydestään. Mutta, kyllä, silti ole valmis. Käytetöön seuraavaksi sanaa 'julistaminen', minut julistettiin terveeksi ja avohoitoni päätettiin 2 ja ½ vuotta sitten - Olen parantunut (kunhan muistamme faktan, että anoreksiamörkö voi koska tahansa koputtaa selkääni), mutta mm. tunteet ja ajatukset ovat silti vielä hyvin muistissa. Saan syytä, miksi juuri minä sairastuin, käyttämällä omakohtaisia kokemuksia vertaistukeen - auttamalla kanssa sisariani ja veljiäni. Tämä kohottaa itsetuntoa, kun koen olevani tarvittu niin kohtalotovereilleni kuin liitolle. Viimeisenä mainittakoon, että tämä lisää uskoa siitä, että unelmat voivat toteutua. Tämä on sitä, mistä olen haaveillut: Omilta sairausajoilta jäin kaipaan (parantunutta) vertaistukea hoitajien kokemusten rinnalle ja toisekeen pääsen hyödyntämään noita vuosia, ne eivät sittenkään olleet ajan hukkaa!

Tämä neiti on kyllä nyt niin väsynyt (se uusi tee?), että painun nassun pesulle ja nukkumaan.

Tänään tulee 23 vuotta siitä, kun näkemykseni mukaan sieluni uusi koti syntyi tähän maailmaan. Paljon on siis vielä opittavaa!

Hyvää yötä maailma,

~ Della